Asuimme 70-luvun lopun ja 80-luvun alun Ivalossa.
Siihen aikaan ja vielä vähän myöhemminkin pankissa oli työntekijöille aamupala ja lounas. Olin silloin töissä Suomen Yhdyspankissa ja koko työurani sen eri nimisissä seuraajissa.
Ivalossa oli palkattu keittäjä meitä varten. Mailis Saijets, joka oli erinomainen kokki. Mailis oli eräihminen. Söimme paljon erilaisia Lapin antimia. Muistan hyvin aamupalamme. Pöydässä oli aina tai ainakin usein graavia kalaa, jos nyt silloin puhuttiin graavaamisesta. Suolakalaahan se silloin oli. Mailis oli ne itse pyytänyt, sikaa ja punalihaistakin. Poroa söimme monessa eri muodossa.
Minulle on joulun aikana kinkun ohella tärkeää olleet erilaiset ja erilailla maustetut kalat. Ostin taas kerran siikaa, jonka kraavasin viikonloppuna. Kun sitä vuolee tuoreen kursulaisen päälle, ei kai parempaa välipalaa voi kuvitellakkaan.
Elämä alkaa olla loppupuolellaan. Monet varhaiset, vuosien takaiset muistot putkahtetelevat mieleen milloin mistäkin. Suolasiika toi muistelot mieleen Mailiksen Ivalon SYP:n aterioista.
Taitaa olla minun kautta aikain ensimmäinen postaukseni tänne ilman yhtäkään kuvaa. Ei tarvitse, koittakaapa kuvitella silloinen aamupalamme ja lounaamme.
Juhani Jalkanen 