Pikavisiitti Kilpiselle

Viime perjantaina ajoin Kilpisjärvelle. Yleensä teen mennessä mutkan Pallakselle, mutta nyt jätin sen väliin. Oli mukamas kiire katsomaan minkälainen ruska käsivarressa olisi.  Hyvissä ajoin iltapäivällä kävin majoittumassa ja sitten Sitikan keula Jehkaksen parkkipaikkaa kohti.

Käsivarren tiellä tehdään viimeinkin kaikkien tienkäyttäjien odottamia parannustöitä. Tietä on levennetty hieman ja sitä on päällystetty uudelleen. Kolme siltatyömaata on vielä pahasti kesken ja Peeran kohdan hurjat mykkyrät on vielä täysin korjaamatta. Siihen on suunniteltu jonkinlainen siltasysteemi. Olen siitä lukenut ymmärtämättä vähääkään kuinka se tehdään. Oikeaa siltaa siihen ei kuitenkaan tule.

Ruska ei vielä ollut parhaimmillaan. Maaruska oli kohdillaan, mutta puissa oli vielä paljon vihreää. Muutaman päivä liian aikaisin olin paikalla. Netistä katsomieni tämänviikkoisten kuvien mukaan puuruska taitaa olla juuri nyt parhaimmillaan.

Pahinta kolmen päivän aikana oli ärjyisä tuuli. Varsinkaan lauantaina ei tunturissa pystynyt oikein kuvaamaan seisaaltaan. Tuuli riepotti kuvaajaa ja oli paras istahtaa maahan ja ottaa kuvat siitä. Sateenvihmoakin oli lähes koko ajan ilmassa ja kameran linssiä sain kuivailla moneen kertaan. Vastatuuleen ei kannattanut edes yrittää kuvata. Pallaksen huippu oli koko ajan pilvessä. En nähnyt siitä vilaustakaan.

Minulla on hyvälaatuiset vaelluskengät. Olen aikaisemminkin kuullut, että jotkut vaeltajat ovat ainakin joissain olosuhteissa vaihtaneet vaelluskengät polkujuoksijoille suunniteltuihin jalkineisiin. Ne ovat kevyemmät, niissä on Goretex-pinnoite ja sen ansiosta ne ovat vedenpitävät ja ne ovat pohjakuvioinneiltaan ja pidoltaan vaelluskenkien kanssa tasavertaiset. Miinuksena ehkä se, että polkujuoksukengät eivät tue nilkkaa samoin kuin vaelluskengät. Mutta…. Vaelluskenkien pohja on jäykkä ja ne eivät ole onnen omiaaan ylöspäin kipuamiseen. Polkujuoksukengän pohja on joustavampi ja tuntureilla tai nyt missä tahansa ylös päin kavutessa joustava pohja on parempi. Nyt niitä näin ja kuulin positiviisia käyttökokemuksia. Harkitsen ensi keväänä polkujuoksukenkien ostamista.

 

 

Nettikauppaa ja todella fiksuja nuoria

Olen ostanut ensimmäisen digi-järkkärini ihan oikeasta kamerakaupasta. Topi on jäänyt eläkkeelle aikapäiviä sitten. Pienempää tilpehööriä olen ostanut Rovaniemellä vielä toimivasta kamerakaupasta. Vahinko vain, että Kimmo ei edusta käyttämääni merkkiä.

Alkusatsauksen jälkeen olen tehnyt kaikki ostokseni netistä. Pääasiassa Rajalalasta ja Pixmaniasta. Homma on pelannut moitteettomasti.

Nyt olen tehnyt ensimmäisen nettikauppani kahden yksityihenkilön välillä. Molemmat olemme saman Facebook-sivun käyttäjiä ja siksi homma pelasi luottamuksella. Minä sain rahani ja ostaja runkonsa. Vaihdoin vajaat kaksi vuotta sitten Sonyn Nikoniin. Sonyt annoin Jaanalle. Ensimmäiseksi rungoksi ostin Nikon D7200 vajaat kaksi vuotta sitten. Sitten markkinoille tuli D500. Ostin sen reilu vuosi sitten. D7200 oli tarkoitus myydä jo D500:n oston yhteydessä, mutta se vain on nyt jäänyt tekemättä ja runko on tämänkin kesän ajan kerännyt mökin nurkassa lähinnä pölyä. Myyntiä varten kävin hakemassa Shutter Count-sivuilta D7200:n todellisen käytön: 9020 räpsyä 22 kuukaudessa. Ei oikeastaan paljon mitään ja jouti myyntiin vaikka varakamerakin olisi joskus tarpeen.

Vertailun vuoksi tarkistin samalta sivulta D500:n käytön. Noin 14 kuukaudessa 16470 valotusta. Ei nyt hirveän paljon sekään.

Katselin entisen hälytyskeskuksen parkkipaikalle eilen illalla joukkoa noin 10-vuotiaita poikia, jotka rakensivat meneillään oleva Valtakadun/Hallituskadun liikennejärjestelyn tarvikkeista erilaisia temppuratoja potku- ja skeittilautojaan varten. Käyttivät monia työmaan värkkejä rakennelmiinsa. Kun myöhemmin illalla katsoin ulos, kaikki oli korjattu pois omille paikoillen ja luulen, että katurakentajat eivät edes huomanneet aamulla töitä aloittaessan, että heidän vehkeitään oli käytetty hyväksi.  Fiksuja kavereita. Kuva on tältä illalta, kun rakentelu on vielä kesken.

 

 

 

Rutiinit unohtuvat pian

Kotiuduin mökiltä perjantai-iltana. Olisin ehkä ollut siellä pitempäänkin, mutta Timppa ajoi minut pois sieltä. Tuli saman päivän iltana kavereineen Pataniemeen. Herrat halusivat viettää mökkiviikonloppua ilman isän valvovaa silmää. Ensi viikonloppuna Timppa tulee sinne vielä Tiinan, Tiinan kaverin ja koirien kanssa. Hyvä, että mökillä riittää käyttöä. Nyt kuitenkin pääsen moneen vuoteen katsomaan minkälainen ruska pohjoiseen tulee. Ennusteet näyttävät hyvältä.

Mökillä on omat rutiininsa, kotona omansa. Eilen aammulla laitoin leivät paahtumaan ja vedenkeittimen porisemaan aamusaikkaa varten. Hetken päästä kummastelin kun mitään ei tapahtunut. Sitten mielensyrjään hiipi ajatuksentynkä, että vanhan talon sähkösysteemi keittiössä ei toimi ennen kuin tiskipöydän valot räpsäyttää päälle. Kolme kuukautta oli tehnyt tehtävänsä.

Torstaina oli mökillä sähköjen kanssa mielenkiintoinen episodi. Osa sähköistä meni pois päältä, osa sähkölaitteista toimi normaalisti. Oletin sulakkeiden palaneen. Vaihdoin sulakkeita, tutkin sähköpiirustuksia, vaihdoin sulakkeita eikä mikään auttanut. Sitten sähköt hävisivät koko mökistä. Tiesin, että mökkinaapureita ei ole paikalle eikä heille voinut soittaa, että mitenkäs teillä. Lähdin ajelemaan autolla maakaapeliporukan perään, jos vaikka heiltä löytyisi apua. Ja löytyi. Olivat korjaamassa viimeistä ilmajohtoa koko seutukunnalla. Pojat kertoivat, että kaivurin kauha oli vahingoittanut sitä ja olivat katkaisseet siitä sitten virran kokonaan korjausta varten. Kun sähköt palasivat, myös ne toimimattomat vehkeet alkoivat pelaamaan. En ymmärrä paljonkaan sähköistä, mutta olisiko osa ilmajohdosta vaurioittunut niin, että vain osa sähkölaitteista ei sen jälkeen toiminut? Tiedä hänestä; pitää kysyä joskus joltain sähköistä ymmärtävältä.

Tänä aamuna oli hieno sumuinen aamu. Parhaat sumut missasin, koska minulla oli mukamas nälkä ja piti mukamas syödä aamupalaa ennen kuin lähdin ulkoiluttamaan kameraa. Parempi hienoinen nälkä kuin jättää kuvausmahdollisuudet. Sumuaamuja odotin mökilläkin, mutta ensimmäistäkään ei tullut.