E-kirja

Huushollini pursuaa kirjoja. Hyllyt eivät enää riitä ja pari pöytää ja yksi tuoli on varattuna kirjoille.

Joulupukki on tainnut seurata tilannetta huolestuneena ja lahjapaketista löytyi e-kirjojen lukulaite. Olen nyt lukenut ensimmäisen kirjan laitteella. Aluksi oli hieman opettelemista ja sormi lipsahti välillä johonkin, joka vei suoraan kirjan loppuun tai jonnekin aivan muualle. Pian kuitenkin opin pitämään näppini kurissa ja lukeminen alkoi sujua. Helppokäyttöinen vempain, jonka avulla lukeminen on itse asiassa miellyttävämpää kuin paksun kirjan kannatteleminen makuuasennossa. Saamaani lukulaitteeseen mahtuu valmistajan ilmoituksen mukaan 400 kirjaa. Eiköhän sillä hetken pärjää.

Aluksi hieman ihmetytti miksi e-kirjat ovat kalliimpia kuin saman kirjan pokkaripainokset. Selitys löytyi netista. E-kirjojen alv on jostain käsittämättömästä syystä täydet 24% kun se painetuilla kirjoilla on vain 8%. Muutakin kustantajat yrittivät selittää, mutta uskon e-kirjojen käytön yleistyessä niiden hinnan halpenevan. Meneillään olevista alennusmyynneistä niitä saa 2-3 eurolla. Klassikkoja, joiden tekijänoikeudet ovat vanhentuneet on netistä saatavissa pilvin pimein täysin ilmaiseksi.

Oheisen kuvan myötä toivotan lukijoilleni hyvää uutta vuotta. Uudenvuoden lupauksena yritän olla viimeaikaista ahkerampi bloggaaja.

 

 

 

 

Hyvää joulua

Olen osin tarkoituksella osin laiskuuttani pitänyt kuukauden tauon bloggailussa.

Eilen postiluukusta solahti joulukortti, jota en koskaan olisi osanut odottaa. Olen ollut viime vuosina pitkiä aikoja mökillä ja olemme pitäneet välillä tiivistäkin yhteyttä lähinaapureiden kanssa. Enssiltä ja Artolta olen saanut paljon apua moniin mökin hommiin. Milloin kenenkin luona ollaan istuttu iltaa. Joulukortti kesänaapureilta kaikkien allekirjoittamana

SONY DSC

oli alkavan joulun kohokohtia.

Hienoja kokemuksia

Olin viime viikolla Tromssassa. Vuonoihin ja seudun rannikolle tulee tähän aikaan vuodesta valaita silliparvien perässä.

Tiistaina etsittiin valaita rannalta ja löydettiin niitä kiikareilla ja putkilla.

Keskiviikoksi oli luvassa viikon paras, aurinkoinen päivä. Yr.no erehtyi vuorokaudella. Satoi vettä ja räntää ja pilvet olivat melkein meren pinnalla. Olimme Optimistin kanssa kahdestaan oppaan kanssa kuuden hengen katetussa merimoottoriveneessä.

Kiertelimme Vengsøyn ja Kvaløayan välisessä salmessa. Paikalla oli ehkä sata miekkavalasta, viitisenkymmentä ryhävälasta, yksi lahtivalas ja laskematon määrä pyöriäisiä. Lähimmillään valaat olivat kymmenen metrin päässä veneestä. Hengityksen puhallusääniä kuului välillä joka puolelta eikä kameraa ehtinyt kääntämään äänen suuntaan. Hienoin elämys oli nähdä miekkavalas kokonaan ilmassa. Kuva jäi nopean tilanteen takia ottamatta.

Olen jo jonkin aikaa miettinyt kamerakaluston uusimista. Sinällään hienot Sonyn runkoni eivät kohinatta pysty tallentamaan kuvia isommilla ISO-arvoilla. Päätös kypsyi tällä reissulla. Uusittava on. Otin safarilla noin 1500 kuvaa, joista 150 on jäljellä ja siitäkin vain muutamia jää jäljelle.

Juutuanjoki, Alakoski, Inari

Perjantaina ajoimme Inariin Camera Borealis-tapahtumaan kipakassa, talvisessa 25-asteisessa pakkasessa. Olemme käyneet joitakin kertoja Kuusamon Nature Photossa. Se on iso tapahtuma, jossa yleisö ja esitelmöitsijät eivät oikein kohtaa. Inarissa tunnelma on paljon intiimimpi. Väkeä on vähemmän, joukosta tavoittaa tuttuja ja esitelmöijät ja yleisö asuvat samassa hotellissa ja istuvat yhdessä iltaa ravintolassa.

Heikki Willamo piti kaksi mieleenpainuvaa, ajatuksia herättävää ja hienoa esitelmää. Rovaniemeläiset (oletettavasti) Irma Varrio ja Ari-Matti Nikula esittivät Northern Impressions-näytöksessään sananmukaisesti uudenlaisia luontokuvia.

 

 

Vikaa arkistoinnissa?

Yritin etsiä tähän postaukseen liitteeksi muuttohaukan kuvaa, mutta en löytänyt niitä harvoja kuvia, joita minulla siitä on läppäriltä enkä pöytäkoneelta. Ulkoisilla kovalevyillä  olisi ollut varmuuskopiot. En laiskuuttani lähtenyt niitä sieltä kaivelemaan.  Kuvasivuillani on kaksi kuvaa, mutta, koska se ei ole kaupallinen sivu, en edes minä pysty niitä sieltä kopioimaan.

Olen digi-aikana ottanut satojatuhansia kuvia. Karsimistenkin jälkeen niitä on hirvittävä määrä. Eri tavoilla ja eri tarkoituksiin muokattuja kuvia on niitäkin julman paljon. Minulla on aika hyvä käsitys mitä olen kuvannut, mutta muisti ei enää kanna vanhempien kuvien osalta siihen mistä ne löytyisivät.

Olisin halunnut kuvan liitteeksi norjalaisen Miljødirektoratet-sivuston juttuun. Norjalaiset suhtautuvat meitä vakavammin erilaisiin luonnonsuojelurikoksiin ja -väärinkäytöksiin. Jutussa kerrotaan, että viime vuoden elokuussa muuttohaukan ampunut henkilö on tuomittu kahden tuhannen kruunun korvauksiin, menettämään aseensa ja 25 päivän ehdottomaan vankeuteen. Minkähän tuomion mies olisi Suomessa saanut?

Kännykkä

Nokian C7 lopetti jokin aika sitten lukemasta sim-korttia. Kaivoin kätköistä taivaanvanhan nokialaisen. Käyttöönotto oli yllättävän vaikeaa. Piti palata ajassa ties kuinka kauaksi taaksepäin ennen kuin sen kanssa alkoi tulla toimeen. Näyttö ja sitä myötä sen tekstit olivat niin pieniä, että nykyisellä näkökyvyllä ei oikein saanut mistään mitään selvää. C7 oli muutoinkin temppuillut jo ja uusiminen oli ollut mielessä jonkin aikaa. Olin päättänyt siirtyä androidpuhelimeen. Soneralla oli tarjouksessa TM:n hintaluokkansa testivoittaja. Myyjäksi sattui kaveri, joka tiesi kuvausharrastukseni ja sai minut myyntitaidollaan sortumaan kalliimpaan Galaxyyn, jonka kamerassa on tuplamäärä pixeleitä testivoittajaan verrattuna. Sitä olen yrittänyt muokata mieleisekseni sen minkä muilta hommilta olen ehtinyt. En edes muista kuinka monta erilaista nokialaista minulla on ollut. Käyttöjärjestelmien erilaisuudesta huolimatta hommat hoituvat kokolailla saman kaltaisesti vaikka puhelimen mukana tullut paperinen käyttöopas kertoi vain kuinka akku ladataan.

Optimisti ottaa paljon hyviä ja mielenkiintoisia kuvia. Kaikista vakuutteluistani huolimatta hän ei oikein tahdo itse uskoa omiin kykyihinsä. Jospa Vuoden luontokuvakilpailu 2015 antaisi hänelle uskoa. Hän selvisi oheisella kuvallaan Kivirakka kukkii kilpailun loppukahinoihin asti, jossa palkintosijoja jaettiin. Pidän sitä merkittävänä saavutuksena kuvien määrän (11.500 joista 2,5% jatkoon) huomioiden. Palkintoa ei tullut, mutta Suomen luontokuvaajat SLV ry piti kuvasta kuitenkin sen verran, että se päätyi Vuoden luontokuvat 2015 kirjaan

Laiskottelua

Palasin Rovaniemelle puolitoista viikkoa sitten. Aika on mennyt laiskotellessa. Joitain mökkikauden aikana kertyneitä asioita on pitänyt hoitaa. Muutoin minut on löytänyt sohvan pohjalta kirja kourassa. Kamerat ovat saaneet olla kaikessa rauhassa kuukauden päivät. Lintuja olen tarkkaillut vain kotipihassa ja kaupungilla liikkuessani.

Minulla on tapana tehdä varmuuskopiot kuvistani neljännesvuosittain. Sitä varten olen käynyt kuvia läpi ja karsinut niitä kopiointia varten. Valtaisa määrä kuvia on joutunut roskikseen. Eikä sieltä ole löytynyt mitään kummallista lukuunottamatta jo unohtamaani paria kuvaa 7.7. Tromssan Prestvannetilta. En ole nähnyt kovinkaan viljalti kuvia kaakkurista kääntämässä munaansa. Ei se hyvin näy tässäkään, mutta käännettävä muna on nokan vasemmalla puolella.

Tyttäreni Jaana on ollut täällä toista viikkoa siskopuolensa ja äitinsä perheen koirien kotimiehenä. Mukanaan hänellä oli sardinialainen Marcia, johon hän oli tutustunut kouluaikojen vaihtarivuosinaan. Vein nuoret naiset tänään junalle ja kyselin Marcialta Rovaniemen kokemuksista. Revontulet oli arvattavasti päällimmäisenä. Marcia sattui hyvällä viikolle tänne.

Kiuas

Mökillä on ”kyläsepän” Leuhun Pajan tekemä kiuas. Se on tehty tuhdin paksuisesta teräslevystä. Kiukaassa on nerokas vedenlämmityssysteemi, jollaista en ole muualla nähnyt. Kuvassa näkyy kaksi päällekkäistä putkea vesisäiliön ja kiukaan välillä. Alempi putki on tulipesän yläpuolella ja kun siinä oleva vesi alkaa kiehua ja laajenee se pukkaa yläputkessa olevan veden säiliöön ja imaisee säiliöstä uutta vetta alaputkeen. Veden lämpiäminen pitää jatkuvaa, rauhoittavaa pulputusta saunottaessa.

Pari viikkoa sitten Leuhun Pajan tuote ja takuuehdot joutuivat koetukselle. Vasemmassa alakulmassa näkyvän kuumavesihanan kahvan kiinnitysruuvi katkesi ja namikka jäi vävykokelaan käteen. Käsittämättömän huonoa laatua. Vipstaaki kesti vain 55 vuotta.

Mökkikausi päättymässä

Tänään on ollut huikaisevan kaunis syyspäivä. Kävin pitkähkön kävelylenkin ulkoiluttamassa kameroita ja yritin välttää aikaisemmilta vuosilta tietämiäni hirvien makuupaikkoja, joilla hirvikärpäset parveileivat.

SONY DSC

En ainakaan vielä ole löytänyt yhtään mönkijää tukastani tai paidankaulukselta.

Mökillä oli viikonloppuna kokoontuneena veljeni ja minun lapset. Serkkukööri auttoi komennettuna tekemällä kaikkein vaivalloisimmat työt. Minulle jäi kevyemmät  hommat kuten vesijärjestelmän purku ja pihakalusteiden varastointi jne.

Superkuuyönä olimme täällä vain omien lasteni kanssa. Heräsimme puoli kuudelta katsomaan ihmettä, mutta taivas oli pilvessä. Jaana kertoi käyneensä neljän maissa hereillä ja silloin kuu oli vielä mollottanut pilvettömällä taivaalla. Menetys ei taida yöunia viedä.

SONY DSC

Pataniemi ei ole muuttolintujen reitillä. Kovin on ollut hiljaista. Tänään kuulin toista kertaa täällä peukaloisen rätinän. Punarintoja siksuttaa vielä koko ajan, mutta muutoin muuttolinnut ovat ainakin Pataniemen liepeiltä hävinneet.

Lähellä olevan maalaiturin päästä löytyi jonkinlainen luonnonoikku. Laiturin päässä törrötti pari kuukautta normaaliajastaan jäljessä täydessä kukassa oleva lupiini.

Tätä kirjoittaessani tunsin jonkun mönkivän tukassani ja löytyihän sieltä sittenkin hirvikärpänen.

Riisitunturi

Tämän päivän ohjelmassa oli käynti Posion Riisitunturilla.

Alan pikkuhiljaa ymmärtää matkailuyrittäjien huolen ruskamatkailun mahdollisesta hiipumisesta. Kansallispuiston parkkipaikka oli taas tavan mukaan ammuttuna täynnä ja autolle piti etsiä paikkaa kauempaa tien pieniltä levikkeiltä. Väkeä oli merkityillä reiteillä, jos ei tungokseen asti, niin paljon kuitenkin. Harvoin näkyi nuoria ihmisiä. Yksi noin kolmekymppinen perhe kanhden alle kouluikäisen lapsen kanssa. Joillakin eläkeläispariskunnilla oli mukanaan eläkeikää joidenkin vuosien päästä lähentelevä tytär. Muutoin näkyi vain kaltaisiani eläkeläisiä. Mikä lienee ruska-ajan matkailun tulevaisuus, kun ikäisieni ihmisten jalka alkaa köppäsemään sen verran, että tunturien helpoillekkaan reiteille ei enää ole asiaa.

Yllä oleva panoraama on otettu läheltä Riisitunturin lakea Ylä-Kitkajärvelle päin. Taustalla keskikohdan vähän vasemmalla puolella on Ruka.

Optimisti vieressä kertoi kesän vaelluksestaan aivan muuta. Hän vietti kuusi päivää poikansa ja pojanpoikansa kanssa vaelluksella Haltille. Hän väittää olleensa ylivoimaisesti vanhin tapaamistaan ihmisistä. Väkeä oli ollut liikkeellä rippikouluikäisistä kolme- nelijäkymppisiin. Kesän retkeilykausi voisi hänen mukaansa olla nousussa.

Nyt jo tiedetään, että viime talven yritysviikot jäivät aikaisemmista talvista.

Kuusamossa

Perjantaina köyräsimme optimistin kanssa Kuusamoon. Lauantaina istuimme Kuusamo Nature Photo-tapahtumassa työpäivän verran katselemassa muiden ottamia kuvia. Ennen viimeistä esitystä ja lopullista ähkyä luovutimme ja lähdimme kesken pois. Sunnuntain jätimme väliin muutaman tunnin esityksen mielestämme korkeahkosta hinnasta ja em. ähkystä johtuen. Viime vuonna jo oli esityksiä, jotka keskittyivät luontokuvan luovuuteen. Tänä vuonna saimme melkein kädestä pitäen ohjeita luovien luontokuvien tekemiseen espanjalaisen Diego Lopezin opastamana. Optimisti otti heti opit käyttöönsä ja ohessa hänen Nikonin päällekkäisvalotuksella ottamansa kuva. Harjoitusta se vielä vaatii.

Päivän mielenkiintoisin esitys mielestämme oli Kai Fagerströmin 15 vuoden aikana ottamat kuvat autiotaloista ja sen viimeisistä asukkaista.

Eilen ajaelimme poikkeuksellisen hienossa säässä Oulangalle.Kiutakönkäällä piti taas kerran käydä. Kiertelimme muutoinkin lähimaastossa. Kotimatkalla kävimme Riisitunturin kupeessa olevassa vakiopaikassa Korpihillassa päiväkahvilla. Tänään oli Kuusamo-päivä. Tarkoittaa sitä, että optimisti tiesi aikaisemmilta käynneiltä ”naisten paikkoja”. Hän vei ja minä vikisin perässä. Toki vietimme aikaa Hannu Hautala keskuksessakin.